eli hengissä ollaan vaikka viime päivityksestä onkin jo aika.
Koirien palvelijan päästyä vihdoinkin ansaitulle lomalle on aikaa vietetty mökkeillen. Koiruuksien päiväohjelmaan on kuulunut päivittäisiä metsälenkkejä, uimista, kalojen katselua, kuoppien kaivamista, grilliruuan kerjäämistä ja mikä parasta ulkoilua mökinpihassa ilman hihnojen tuomia rajoitteita. Kun mökillä ollaan tähän mennessä oltu vain perjantaista sunnuntaihin niin koiruuksista - tai siis Ainusta varsinkin - huomasi maanantaina mökkeilyn yhä jatkuessa sen, että patterit oli jo käytetty suht loppuun sillä oletuksella että kohta pääsee kotiin lepäämään =)
Ja pitkän aksatauon jälkeen ollaan vihdoinkin päästy myös treenaamaan! Pyrtelin lääkekuuri päättyi ja treeneissä ollaan käyty nyt viime viikosta lähtien. On se vaan jännää miten nopeasti tuntuma ohjaamiseen häviää.. eli noin kuukauden tauko treeneissä on johtanut siihen, että mun liike radalla on hävinnyt ja nyt vaan nökötän lähes paikallani ja "heittelen" koiraa seuraaville esteille. Ja tää niin tahtois takaisin sen liikkuvan Marin, jonka löytämiseen käytettiin niiiiin paljon aikaa ja energiaa viime talven aikana! Tänään oli treeneissä jotenkin havahduttavaa kun Kaisa totesi Pyryn kulkevan ei siis vaan nopeammin vaan myös iloisemmin kun liikun enemmän sen rinnalla. Toivottavasti tuo tuntuma ohjaamiseen treenien myötä nyt myös palaa eikä jää ikuisesti unholaan.... tai sit ollaan hukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti